Valmennukseen tullessa useat asiakkaani valittavat säännöllisin väliajoin käsistä ryöstäytyvää herkkuhimoa tai niin sanottua syömiskohtausta. Useat koettavat vastustaa kiusauksia, mutta itsekuri ei vain riitä pitämään erossa sokerista tai muista herkuista. Itsekurin puutetta pyritään kompensoimaan pitämällä sokerittomia kuukausia ja ”ottamalla itseään niskasta kiinni”. Ongelmaa pyritään selittämään sokeriaddiktiolla.

Muutama viikonloppu sitten kävimme ravintovalmentajakoulutuksessa läpi herkkuhimojen selätystä ja olen myös omien valmennettavien kanssa vakuuttunut siitä, että seuraamalla yksinkertaisia periaatteita, ei herkkuja vastaan tarvitse enää taistella. Entä jos pahinkin sokeriaddikti voisi elää sovussa herkkujen kanssa ja syödä sokeria? Entä jos voisit herkkujen äärellä pitää kontrollin ilman pingottamista? Entä jos herkuttelujen jälkeen ei enää ikinä olisi huono omatunto ja morkkis? Miten tämä kaikki tehdään? Se on yksinkertaisempaa kuin luulet. Vastaus ei ole täyskieltäytymisessä tai ehdottomuudessa. Tässä neljä vinkkiä joilla pääset sinuiksi herkuttelun kanssa ilman kontrollinmenetystä.

Opettele säännöllinen ruokarytmi

Säännöllinen ruokarytmi auttaa verensokerin hallinnassa ja pitää huolta, ettei nälkä pääse kasvamaan kohtuuttomaksi. Jos kasvatat nälkää pitkillä ruokailuvälieillä, on herkuista kieltäytyminen tai herkkujen kohtuullinen syöminen vaikeampaa. Sopiva ruokailuväli on 3-4 tunnin välein. Jos olet tottunut syömään harvemmin, voi nälän tunne olla kadoksissa. Kun opettelet syömään tasaisin väliajoin, myös nälkäsignaalit alkavat toimia aiempaa säännöllisemmin ja selkeämmin. Alkuun siis kannattaa syödä myös silloin kun ei ole nälkä.

Syö enemmän oikeaa ruokaa

Varsinkin kiinteytyjät ja laihduttajat sortuvat usein syömään liian vähän ja kevyesti. Aamupalalla pari leipää, lounaalla kanasalaatti tai keitto, välipalalla hedelmä, päivällisellä lihaa ja kasviksia ja illasta kasa voileipiä suklaalevyn kera. Kuulostaako tutulta? Pitkät dieettijaksot päättyvät usein mättökuuriin. Ensin vedetään kolme viikkoa ”täysillä” ja motivaation laskiessa menetetään kontrolli.

Tarve syödä energiatiheää ruokaa enemmän kuin pitäisi, johtuu sekä psykologisista että fysiologisista tekijöistä. Keho pyrkii säätelemään syömäsi ruoan määrää pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten säätelymekanismien kautta. Keho tunnistaa kun syöt tarvetta vähemmän ja muokkaa hormonitoimintaa niin, että ajatukset ovat jatkuvasti ruoassa ja herkuissa.’

Kun syöt oikeaa ruokaa riittävästi, ei mopo karkaa käsistä myöskään silloin kun olet viettämässä Alma-mummon syntymäpäivää ja edessäsi notkuu suuri kakkupöytä. Älä siis panttaa oikeaa ruokaa siksi, että valmistaudut syömään kokonaisen käpykakun. Syö normaalisti myös silloin, kun tiedät jo etukäteen syöväsi herkkuja myöhemmin. Valmiiksi kylläisenä on hankalampi mättää ylenmäärin.

Paranna jaksamista

Joskus jaksaminen on koetuksella. Väsyneenä tekee mieli herkutella ja palkita itseään. Uni on yksi jaksamisen peruspilareista. Liian lyhyet yöunet tai heikentynyt uni lisää nautintohakuista syömistä. Uni onkin kehonmuokkaajan paras ystävä.

Myös ihmiset, ympäristö, koti, työpaikka vaikuttavat jaksamiseen. Onko jotain mitä voisit tehdä parantaaksesi jaksamista. Onko se parempi töiden järjestely tai peräti työpaikan vaihto? Toimiiko musiikin kuuntelu tai jokin uusi harrastus? Voitko luopua myrkyllisistä ihmisistä ympärillä? Etenkin tavoitteellisen kehonmuokkaajan kannattaa käyttää aikaa omasta jaksamisesta huolehtimiseen ja tunnustaa asiat jotka vaikeuttavat jaksamista.

Opettele sallivuutta

Kieltäytyminen ei ole ratkaisu herkkuhimoon. Se saattaa tuntua oikealta ratkaisulta, mutta maailmassa jossa elämme sokerin ja muiden herkkujen keskellä, niiden kanssa on ennemmin opeteltava elämään sovussa. Jos olet vannoutunut sokerilakkoilija ja uskot, että juuri sinulla on maailman vaikein sokeriaddiktio, tämä kohta saattaa tuntua sinusta täysin järjenvastaiselle. Mitä tiukempia kieltoja asetat itsellesi, sen enemmän keskityt ongelman aiheuttajien sijaan vain hoitamaan oiretta.

Sallivuuden opettelussa pätee muutama sääntö. Et voi opetella sallivuutta jos a) et tee kolmea ensimmäistä kohtaa ja/tai b) et tiedä mitä sallivuus on.

Säännöllisyyden, riittävän syömisen ja jaksamisen parantamisen opettelu on tärkeää, koska se taklaa jo useita fysiologisia tekijöitä, jotka aiheuttavat pohjatonta himoa herkkuihin. Sallivuuden opettelu on varsin hankalaa, jos kärsii pohjattomasta makeannälästä, koska syö liian vähän tai nukkuu huonosti. Fysiologiaa vastaan on turha käydä taistelua itsekurin avulla. Suurin osa vaikeasti ”sokerikoukuttuneista” asiakkaistani pääsee eroon sokeririippuvuudestaan toistamalla kolmea ensimmäistä kohtaa joka päivä. Kun ei ole herkkuhimoa, ei ole mitään mitä vastaan tarvitsisi taistella jatkuvasti.

Sallivuuden opettelu rinnastetaan usein täydelliseen kaaokseen jossa maataan sohvalla ja syödään useampi suklaalevy iltapalaksi. Kun herkkuhimot ovat taklattu kolmen ensimmäisen kohdan avulla, voi itselleen antaa luvan herkutella useamman kerran viikossa ilman että herkuttelu riistäytyy käsistä.


Tule uutiskirjeen tilaajaksi TÄSTÄ ja saat lahjaksi e-kirjan!

Pin It on Pinterest

Share This